Paha tapa


Milloin tavasta tulee Paha Tapa? Tai miten voi määritellä, mikä on paha tapa ja mikä on paha tapa toiselle, ei välttämättä ole sitä vaikkapa minulle.

Ihan pakko ottaa tähän ens alkuun se, mikä tuntuu eniten ihmisiä kiusaavan – kiroilu! Se on kautta aikojen ollut paha tapa, suorastaan tuomittava ja kenenkään ei tulisi kiroilla. Niinpä, vaan miten sen ottaa. Minä kiroilen, ihan sumeilematta, sillä en pidä sitä nyt niin kummoisena. Minusta se on vain  elämää helpottavaa ja ne ovat vain sanoja. En siis kiroa mitään, vaan täräytän kun tilanteeseen osuu tai sitten ne ovat asioita korostavia. Annan lastenikin kiroilla! (Juu, viekää vankeuteen!) Sen verran täytyy olla tilannetajua, ettei nyt ihan missä tahansa noitua eli en ikinä kiroilisi vanhempieni kuullen. Eikä lapset kiroile kuin kotona ja kaveripiirissä. On nyt kuitenkin ihan pakko kertoa esimerkki siitä, mikä minua ärsyttää:

rottenecard_8422468_wx78df7v3p_large

Olemme töissä, työhuoneessa, missä ei ole muita kuin työkavereita. Minä mokaan jotain ja silloin pääsee Voivittu! Niin eikös silloin ole jo joku siinä hyssyttelemässä ihan kauhistuneena, että kun silleen tavaraa mainitaan???? Minä sanoin Voivittu, enkä tarkoittanut sillä mitään tavaraa, vaan se on vain sana! Vastuu oli siis kuulijalla, jonka mielessä pyörii jotain ihan kummallisia, ”tuhmia” asioita? En ikinä käyttäisi naisen tavarasta sellaista sanaa. Niin ja olen yli viiskymppinen, vastaan omista teoista eikä minua tartte hyssytellä kuin lasta. Kiroilu kuitenkin mielletään pahaksi tavaksi, vaikka minä voisin listata siihen 100 pahempaa tapaa. Yksi pahimpia tapoja on toisesta ihmisestä juoruilu ja selän takana sättiminen, joskaan se ei ole naamatustenkaan ylevää.

Paha tapa on sekin, kun joku tapa aina vaan toistuu, ärsyttävyyteen asti. Joku toistaa jotain sanaa, siis täysin merkityksetöntä sanaa, aina puhuessaan, niin että menee koko juttu sivu suun, kun sieltä pompahtelee sesamasana kaiken aikaa… Sinänsä se ei ole paha tapa vai onko?

Ittelläni on PALJON pahoja tapoja, vähemmän pahoja ja enemmän pahoja. On niitä, jotka itse tiedostan ja niitä, joita en edes huomaa. Yksi on sellainen, minkä huomaan aina kaupan kassalla. Kun olen maksanut, maksan pääosin käteisellä, niin siinä vaiheessa kun kassaneiti ojentaa minulle kuitin ja vaihtorahat, minä hymyilen ja sanon Joo-kiitos! Miksi minä aina sanon sen Joo???? Eihän se kuulu siihen millään lailla! Se tulee niin nopeasti, etten millään kerkiä sitä peruuttaa. Se ärsyttää minua, liekö kassaakin? Viime viikolla kuulin, kun viereisellä kassalla ollut miesasiakas sanoi samalla lailla? Jessus, ihan kuin olisi antanut minulle synnin pästön. Kotimatkalla kyllä aloin miettiä, että jospa se vain ottikin minusta mallia, sillä joskus pahat tavat tarttuvat…

Mainokset

2 thoughts on “Paha tapa

  1. Kyllä meillä kaikilla on varmaan enemmän tai vähemmän pahoja tapoja. Itse olen tuosta kiroilusta aika hyvin päässyt, kun tämän hetkinen työporukka ei ole ”noituvaista” sorttia. Mutta pahinta on kyllä juoruilu ja kaikenlainen kieroilu. Toivottavasti minulla ei muiden mielestä ole moisia pahoja tapoja.

    • Minä en siis edes ole yrittänyt päästä kiroilusta, koska en pidä sitä niin pahana tapana ja voisi sitä pahempiakin tapoja olla 🙂 Vaikkapa tupakointi on aika paha, ja siitä pääsin jo lähes 20 vuotta sitten.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s