Verraton!


Voi verraton, miten joku on niin verraton tai joku on niin verratonta! Jos puhutaan verratomasta, niin minulle tulee ihan väistämättä mieleen leveä hymy 😀

Kun helmikuun tarina-aiheissa on aiheena verraton, niin samalla siellä oli kiva haaste kehua jotain, vaikkapa nostaa jokin blogi framille! Helppoa kun heinän teko!

Minusta on kiva kehua kavereita, niitä verrattomia! Olen useinkin muuten antanut palautetta toimittajille hyvistä teksteistä, sillä minä niin ilahdun aina siitä, kun saa lukea jotain tosi topakkaa, hauskaa ja asiaa. Tarkoitan tällä sitä, että kun joku kirjoittaa asiaa, niin kivalla ja letkeällä tyylillä, että sen ymmärtää ja siitä tulee vielä hyvä mieli, niin onpahan onnistunut. Lisäksi tunnen toimittajia, jotka siis ovat ihan tavallisia ihmisiä, pelkäävät kuollakseen kun lehti menee painoon, että kuinka se teksti otetaan vastaan.

On kiva muutenkin antaa mieluummin positiivista palautetta kun negatiivista. Jos olen sisuuntunut jostain, niin se voi olla niin, että vika onkin minussa, joten en viitsi antaa palautetta. Ihan sama kun jonkun tarttee haukkua vaikkapa joku näytelmä? Miksi? Kun joka tapauksessa se voi toisen mielestä olla ihan kelpo tavaraa. Niin, tai jos joku tyyppi ei kerta kaikkiaan vaan ole verraton, niin onko ihan pakko mennä se sille sanomaan? Voi olla hiljaa ja unohtaa koko tyypin.

No, haluan nyt kuitenkin nostaa yhden blogin esille. Kehua yhtä blogia, mutta ennen sitä pari sanaa kehumisesta. Miksi minulle nousee kehua-sanasta aina sellainen ikävä kuva? Jos siis kehuu, niin se on jotenkin huono asia? ” Kyllä se on taas siinä kehumassa” aivan kuin kehuminen ei olisi totta tai se menisi mielistelyn puolelle? Niin, kyllä sen välillä haistaa, kun saa kehuja, ettei se ole aina ihan vilpitöntä. Siksi sitä ei osaa aina vastaan ottaa kehuja, kun ei ole varma sen todenperäisyydestä.

Niin, se Verraton blogi on sellainen, mitä luen aina kun se päivittyy. Siinä on asia, mikä minua aluksi ärsytti, mutta ei enää, koska se vaan niin kuuluu sen blogin ”juoneen”. Pidän tavattomasti blogin kielestä, huumorista ja itseironiasta. Blogin kirjoittaja asettaa itsensä alttiiksi ja ainakin minun mielestä tuo rehellisesti esiin kaikkea sellaista, mihin ei kuka tahansa kykene. Olen saanut käsityksen siitä, että hänellä on terve itsetunto, ei ruikuta turhista ja tyyli olisi jotenkin ”Eteenpäin, sano mummo lumessa”. Tämä blogi, jonka vaan nostin sattumalta kaikkien muiden lomasta on Ajatusmurusia!

Mainokset

6 thoughts on “Verraton!

  1. Kehu meni kyllä just nyt niin oikeaan paikkaan kuin olla ja voi. Ja vielä melkein samoilla sanoilla, jotka itse olisin valinnut. OTJA ❤

  2. No voi hyvän tähen, KIITOS Kimmeli kauniista sanoista! Ja Neo kans.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s