Katson taivaalle – näenkö jotain sinistä…


Noniin, olipas eilen vilkas päivä, ettei juurikaan ehtinyt mitään, hyvä jos duunissa kerkesi käydä, no tänään on sitten vapaapäivä ja voi vaikka katsella taivaalle, josko siellä näkyisi jotain sinistä… Ei näy, ei mitään, niin on pilvistä, ihan valkoista vaan.

541681_10200325652249058_272171972_n_large

Taivaalle katsominen on kivaa, mutta ei seisaaltaan, ottaa meinaan niin niskoihin. Paras asento on maata selällään maassa ja tähyillä sillai, ah miten se onkin rentouttavaa. Kesä on tietysti ihan otollinen aika, kun makoillee nurtsilla ja katselee pilviä, joiden välistä pilkottaa jotain sinistä. Silti, talvellakin se on upeeta. Muistan tosi hyvin sellaisen illan, kun seurustelin lasten isän kanssa. Olimme maalla ja lähdimme koiran kanssa lenkille. Oli pakkanen, hiljaista ja pimeetä. Kävelimme nirskunnarskun lumista tietä ja tarpeeksi vaatetta päällä. Taivas oli tähtinen. Heittäydyimme valkoiseen hankeen selälleen ja siinä sitten koko tähtitaivas oli meidän. Me kaksi maailmankaikkeuden pienintä ihailimme sitä tuiketta.

Katson usein taivaalle, kurkotan tähtiin ja siinä samassa, hetken huumassa saatan kompastua, en ole katsonut eteeni. No, silloin on vaan noustava ylös. Jatkettava matkaa.

Peetu on ollut tavattoman pahalla päällä. Hänellä on kamalat kivut. Olen niin varma siitä, että ne kivut pahenevat siitä, kun on niin vihainen ja katkera. En voi sille mitään, että en vaan kestä sitä, kun sanotaan aina, että Et sinä mitään ymmärrä, kun et mitään tiedä… ja sitten käperrytään sinne omaan maailmaan ja suljetaan kaikki muu ulkopuolelle. Voi olla, että olen tyhmä ja ymmärtämätön, mutta… No, siihen olen kyllä lapsesta asti tottunut, koska äitini käyttäytyi samoin 😦

Niinpä katson taivaalle, näen jotain sinistä…siellä on Rinssi! Tapaamme viikonloppuna! Kelloaikakin lyötiin lukkoon tänään, WoW!

Tarina päivässä etenee….

Mainokset

4 thoughts on “Katson taivaalle – näenkö jotain sinistä…

  1. Maalla tuo tähtien katselu öisin on tosi hienoa, kun katuvalot eivät häiritse. Mökillä aina nautin loppusyksystä pimeinä iltoina, kun tähdet loistavat niin upeasti.
    Aivan mahtavaa tuo sinun ja Rinssin tapaaminen. Toivon teille oikein mukavia hetkiä! Ja toivottavasti ne Peetunkin kivut taas hellittävät. Olen kyllä samaa mieltä tuosta katkeruuden ja kipujen yhteydestä.

    • Maalla on mukavaa 🙂 Vaikka olenkin peruskaupunkilainen, osaan nauttia maalla olosta, juuri niistä pienistä asioista.
      Rinssin tapaaminen on kieltämättä kutkuttavaa…. 😉

  2. Ihailen kykyäsi osata iloita elämän pienistäkin asioista. Hauskaa viikonloppua!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s