Mustat sukat!


Mustasukkaisuus on asia, mitä en ole ikinä jaksanut! Aikoinaan, entisissä töissä näin sitä niin paljon, että se myötähäpeän määrä oli suunnaton. Kuinka ihmiset ihan julkisesti olivat mustasukkaisia, miten oikein tieten tahtoen tekivät kaikkensa, saadakseen kumppanin mustasukkaiseksi, käyttäytyivät niin alkukantaisesti, että oli vaikeaa vierestä katella.

Itse en ole mustasukkaista tyyppiä enkä niin ollen siedä sitäkään, että se kohdistuisi minuun. Jos ollaan parisuhteessa, siis ei missään avoimessa suhteessa, vaan ihan oikeassa parisuhteessa, niin sen täytyy perustua niin syvään luottamukseen, ettei mustasukkaisuuteen voi olla aihetta. Toiseen pitää luottaa niin, ettei se hairahda! Kun sellainen luottamus syntyy, on vaan tosi hienoa, että siitä minun armaastani joku muukin tykkää ja silti se on vain minun 😀

Olen kokenut mustasukkaisuutta! Nuorena minulla oli suhde miehen kanssa, joka oli niin mustasukkainen, etten voinut edes puhua kenenkään toisen miehen kanssa. Se tuli ilmi silloin kun miesystäväni oli juovuksissa. Silloin hän palautti mieleensä kaiken, mitä oli nähnyt ja kuullut ja sen sain tuntea nahoissani. Sen ainoan ja viimeisen kerran hän sitten riepotteli minua niin, että siihen se suhde hyytyi. En vaan uskaltanut enää jatkaa.

Lasteni isä oli niin mustasukkainen, että sen takia luovuin harrastuksistani, työpaikastani ja suurimmasta osasta vaatteitani. Olin vain kotona, enkä käynyt missään. Kun kävin snagarilla, missä komea nuori mies jutteli minulle flirttailevaan sävyyn, koin suunnatonta syyllisyyttä. Silloin se oli jotakuinkin normaalia. Näin jälkikäteen ajateltuna aika kornia?

Monia muitakin tapauksia on ollut, mutta olen päässyt kaikesta yli. Tiedän mitä teen! En petä toisen luottamusta! Silti, haluan pitää ystävyyssuhteet enkä luopua niistä. Peetusta jouduin luopumaan lasteni isän takia, koska hän ei hyväksynyt ketään, siis ei mitään naisen ja miehen välisiä ystävyyssuhteita.

Nyt minulla on Peetu! Hän ei ole mustasukkainen! Hänellä on terve itsetunto ja tietää minut niin tarkkaan. Hyväksyy minun miesystävät. Voin puhua hänelle niistä ihan vapaasti ja se on todella helpottavaa. Voin puhua hänelle Tomista ja Moodysta, jopa Jerrystä. Olen kertonut Tomille ja Moodylle, että minulla on Peetu, mutta Jerryn kanssa en ole ”sellaisissa” väleissä, että kertoisin.

Eilen tapasin kaikki kolme! Moody kävi meillä, pihassa vaan. Minulla oli hänelle jotain ja hänellä minulle. Meillä on ihan hyvät välit ja olen siitä tavattoman onnellinen. Moody on ollut minulle kiltti ja kultainen ja olen jotenkin surullinen, etten voinut olla kiinnostunut hänestä ”sillai” kun hän oli minusta. Onneksi voimme silti olla ystäviä.

Illalla olin harrastuksissani ja siellä tapasin Tomin ja Jerryn. Tomin kanssa kaikki kulkee. Hän kiusoitteli minua meille tyypilliseen ”inside-joke”-tapaan ja olen todella kiitollinen hänestä. Tiedän, että hän pysyy elämässäni aina.

Jerryn kanssa olen jotenkin varuillani. Hän on silmissäni edelleen se ihanuus, se mies, jota rakastin niin epätoivoisesti, joka saattoi minut lähes hulluuden partaalle. Tiedän, miten hän minusta tykkää, sillai kuin minä Moodysta… Kyllä me voimme olla ystäviä. Kosketusta en siedä! Jerryn kosketus olisi liikaa ja sitten taas Moodya en voi, koska tiedän hänen tunteensa. Ainoastaan Tomin kanssa halaaminen ja ”tökkiminen” on luontevaa.

Peetu ei siis ole mustis, mutta ei myöskään kukaan näistä minun mainitsemistani ystävistä ja se tekeekin heistä niin arvokkaita. He antavat ihmiselle tilaa ja vapauden elää ja se sellainen luottamus siihen, että kaikki on hyvin, on niin voimallinen.

Mitä tulee siihen, että Peetun ex on edelleen ihan koukussa Peetuun, ei tee minusta ollenkaan mustasukkaista. Minusta se on vaan surullista, sillä kykenen täysin samaistumaan häneen. Tiedän miltä tuntuu lopullisesti menettää toinen, eikä se tunnu kivalta. Luotan Peetuun, että hänellä ei ole nyt muita kuin minut! Hän on odottanut minua, haaveillut minusta niin kauan, ettei huolisi entisiä eikä uusia. Niin, ja minä tunnen sen. Olinpa sitten miten naiivi tahansa, niin se vain on niin varmaa. Peetu on Peetu ja ensimmäistä kertaa olen niin varma jostain ihmisestä. Se tuntuu aika uskomattomalle ja silti niin luontevalle.

Mainokset

2 thoughts on “Mustat sukat!

  1. Minä joudun omassa suhteessani kokemaan mustasukkaisuutta, joka on ollut samantapaista kuin sinulla lastesi isän kanssa. Se on raastavaa ja inhottavaa ja koville ottaa, että vuosien jälkeen alkaa olla omia menoja ja oloja. Enää en alistu sellaiseen ”vangittuna oloon” kuin suhteen alkuvuosina. On vain kovan työn takana repiä itselleen tilaa….

  2. Se on harmillista! Se on todella raastavaa, sillä kaiken aikaa tarvitsee miettiä, mitä tekee ja vahtia itteään, ettei vaan tekisi sellaista, mistä toinen saisi aihetta.
    Koita jaksaa…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s