”Täydelliset naiset”


Voin olla nyt ilkeä, mutta koska asia on hiertänyt minua jo kauan, on se pakko rykästä ulos. Kerron ”Täydellisistä Naisista”, joka käsittää työapaikallani olevan ryhmittymän. Olen saletti, että monilla muillakin työpaikoilla tälläinen ryhmä, pienempi tai suurempi, löytyy.

Kyse on siis ryhmästä, missä on yksilöitä, jotka eivät kykene itsenäiseen työhön vaan toimivat aina ryhmässä, joka on tehnyt itselleen säännöt, jotka ovat heille itselleen mieluisia. Sitä on suosiossa, pääsee ryhmään, jos tekee niin kuin ryhmä vaatii. Muuten on ulkona kuin lintulauta. Omia ajatuksia ei ole suotavaa tuoda julki, jollei ne ole ryhmän mukaisia.

Hyvä, minä en ole koskaan halunut kuuluakkaan mihinkään ryhmään, sillä haluan ajatella itse, en vaan jaksa, jos täytyy kaikki tehdä niin kuin muut sanelee. Kyllä, olen aina ollut oman tien kulkija. Niinpä minulla on sitten mahdollisuus tarkkailla ikään kuin sivusta tämän ryhmittymän touhua. Niin, ja on pakko sanoa, että on se aikamoista.

Ensinnäkin, tulee aina se olo, että vain ja ainoastaan he, tekevät kaiken oikein. Virheitä tekevät kaikki muut, harjoittelijat ja työllistetyt. Minäkin kuulun niihin virheiden tekijöihin, vaikka olen ollut vakituisena jo pian 10v. Ihan sama. Todellisuus on se, että ”Täydelliset Naisetkin” tekevät virheitä. Olen jopa joskus korjaillut niitä, mutten ole kertonut kenellekkään. Nautinto sekin.

Koska muut tekevät virheitä, heitä saa aina moittia. Minusta se on surullista kuultavaa. Aina on joku harkka jättänyt jotain tekemättä tai tehnyt ihan väärin. Oikeasti asia ei ole niin. Kyllä he parhaansa yrittävät, kannustaa voisi enemmän eikä aina olla vähättelemässä.

Koska kyse on naisista, joka asiasta nostetaan häly ja kaikki täytyy tehdä vaikeimman kautta. Mitään neuvoja ei oteta vastaan ja kaikki ulkopuolinen teilataan. Kaikki muutokset ovat pahasta ja niistä aletaan barrikaadeille koko ryhmän voimin.

Olen toisaalta ihan onnellinen, etten ole tälläisessä ryhmässä, sillä sen toimet sotivat kaikkia periaatteitani vastaan. Kun olen itekseni, voin puolustaa harkkoja ja työllistettyjä, jotka ovat, ihan pakko myöntää, työkavereina paljon mukavampia!

Mutta – tulihan sanottua. Yritin kertoa lempeästi, vaikka toisinaan minussa kuohuu kaikki. Sekin kun kuiskutellaan asioita, jotka eivät ole minun korville. Miksi ei voi puhua silloin, kun en ole paikalla? Niin, ja koska tiedän tekeväni työni ihan ok, niin työkavereilta on turha odottaa mitään positiivista palautetta. Saan sitä yllin kyllin asiakkailta, mutta siitä en kerro kenellekkään 🙂 No kerronpas, ystävilleni, jotka osaavat iloita kanssani.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s